Rahankäytön historiaa Suomessa

Rahankäytön historiaa Suomessa

huhtikuu 26, 2018
/ / /

Ensimmäinen suomalainen raha oli oravannahka

Tämä melko pienen eläimen nahka oli kaikkien saatavilla ja kokonsa puolesta se oli myös käytännöllinen. Oravannahkoja seurasivat riikintaalerit, ruplat, markat ja viimein nykyinen valuuttamme euro. Valuutan muoto ja malli ovat vuosien kuluessa vaihtuneet ja kehittyneet. 2010-luvulla maksuvälineenä yhä useammin toimii oravannahan sijaan maksukortti tai esimerkiksi älypuhelin, syrjäyttäen konkreettiset setelit ja kolikot.

Kiihtelys

Oravannahkojen aikaan rahaa ei törsätty, silloin elettiin ja hyödynnettiin vaihdantataloutta: palveluksia ja tavaroita vaihdettiin tai maksettiin kurren turkeilla. Nälkävuosina rahasta ei ollut hyötyä, sillä se ei pitänyt nälkää poissa: ei ollut ruokaa, mitä ostaa. Sotien jälkeen taloudellinen tilanne valtakunnallisesti oli heikko, eikä kulutushyödykkeitäkään ollut liikaa ja niitä säädösteltiin. Ihmiset olivat säästäväisiä ja kaikki käytettiin hyödyksi. Toisinaan pulavuosien tavat ovat siirtyneet sukupolvilta toisille, on ihmisiä, joille kaiken säästäminen on edelleen tärkeää. Monet pula-ajan lapset muistavat ihmisten kekseliäisyyden tuona aikana: kaikki mahdollinen hyödynnettiin ja käytettiin uudestaan. Aikuisten rispaantuneista ja kuluneista vaatteista tehtiin lapsille omia versioita. Rahaa käytettiin tuolloin välttämättömiin hankintoihin kuten ruokaan, vaatteisiin ja työkaluihin, paljon tehtiin myös itse. Materiaalinen maailma ylipäätään oli tuolloin kapeampi ja tuotevalikoimat olivat suppeammat. Maailma oli tuohon aikaan suurempi: tavaroiden tilaaminen oli hitaampaa, harvinaisempaa ja epävarmempaa kuin nykyään.

Sukupolvia myöhemmin 2000-luvulla yleistynyt internet ja lähes joka kodista löytynyt tietokone mahdollistivat maailman pienenemisen: oli helpompi pitää yhteyttä maanosasta toiseen. Yhteydenpidon lisäksi myös kaupankäynti helpottui ja sen huomasivat niin myyjät kuin myös kuluttajatkin. Nettikauppa on vienyt ostajia kivijalkamyymälöiltä, mutta moni myymälä on vastannut viemällä itsensä virtuaalimaailmaan. Nettikaupankäynnistä on tehty mahdollisimman helppoa: tavaroita voi palauttaa maksutta, ne tuodaan kotiovelle asti ja niitä voi maksaa osamaksulla. Nettikaupan myötä hyvää asiakaspalvelua arvostavat ihmiset, jotka haluavat palvelua oikeilta myyjiltä chat-vastaajien sijaan.

Maailman pienentymisen ja nettikauppojen myötä myös kuluttamistavat ovat muuttuneet ja kuluttaminen on helpottunut. Arjessa selviytyminen on muuttunut pulavuosista. Ihmiset ostavat impulsiivisemmin ja herkemmin, sillä epäsopivat tavarat voi lähes aina palauttaa. Ostosten maksamisenkin voi suhteuttaa omaan taloudelliseen tilanteeseensa, sillä osamaksut ovat yleistyneet ja lähes kaiken voi nykyään maksaa osissa. Pikavippifirmat ovat myös heränneet auttamaan ihmisiä heidän taloudellisessa ahdingossaan. Näiden myötä myös maksumerkinnät ovat opettaneet ihmisille rahan käyttöä.

Isovanhempamme tai heistä vielä vanhempi sukupolvi säästi pitkälti perinnöksi ja turvaksi omille lapsilleen

He olivat nähneet ja kokeneet taloudellisen epävarmuuden ja halusivat lopullisen poistumisensa jälkeen turvata jälkikasvulleen hyvän elämän. Nykyään suuntaus on rahojen säilömisen sijaan enemmän niiden liikuttamiseen ohjautuvaa. Moni aikuinen kokee pärjäävänsä itse, eivätkä he enää laske talouttaan esimerkiksi suuren perinnön varaan. Ihmiset panostavat omaan itseensä, hyvinvointiinsa ja kokemuksiin. Halutaan voida elää hyvin ja terveellisesti, eikä siitä välttämättä pelätä maksaa. Toisaalta omien vanhempien poismenon jälkeen saatetaan havahtua elämän rajallisuuteen ja päättää elää tämä elämä täysillä, esimerkiksi hankkimalla moottoripyörä tai hyppäämällä benjijyppy.

Benjijyppy

Pahan päivän sukanvarsirahaston lisäksi ylimääräiset roposet kulutetaan yleisimmin pieneen arjen ylellisyyteen esimerkiksi elokuvissa käymiseen, ulkona syömiseen, konsertteihin, omiin vaatteisiin, kauneudenhoitoon tai sisustustuotteisiin. Kaikille ei kuitenkaan jää ylimääräistä valuuttaa ja loppukuusta viivan alla saattaa olla enimmäkseen leivänmuruja. Näistä muruista pula-ajan perheet tekivät korppujauhoja tai jatkoivat leipää. Kouluissa on havahduttu siihen, ettei kaikilla perheillä yksinkertaisesti ole varaa laittaa kymmentä euroa esimerkiksi kevään retkikassaan. Aiemminkin on ollut taloudellisesti heikompia perheitä, mutta he ovat yleensä olleet aiheesta hiljaa: taloudellinen ahdinko on ollut häpeä. Nykyään ongelma tiedostetaan paremmin ja sosiaalinen media, sekä uutiskanavat mahdollistavat hiljaisien äänien saattamisen kuuluville.

Sukupolvet ottavat mallia edeltäjistään, ne pyrkivät joko välttämään aiemmin tehdyt sudenkuopat tai vastaavasti matkimaan näiden toimia. Merkittävää on myös se, että maailmaa muuttuu jatkuvasti ihmisten yrittäessä sopeutua muutoksiin. Tiukoista taloudellisista vuosista sukupolvissamme on nähtävissä säästäväisyyttä ja kekseliäisyyttä, ehkä jopa kitsautta. Osa uuden sukupolven edustajista lähtee kuitenkin aina vastakkaiseen suuntaan kuin edeltäjänsä. Kitsastelun vastakohtana on sukupolven osa, joka ei hirveästi pahaa päivää tai jälkipolviaan taloudellisesti murehdi. Nykypäivänä puhutaan kasvaneista maksuhäiriömerkinnöistä, mobiilimaksamisesta ja konkreettisen rahan katoamisesta. Joku onneton saattaa koukuttua käyttämään rahaa nettikasinoihin, kokeilemalla aluksi ilmaisia kierroksia ilman talletusta ja tämän jälkeen laittamalla koko oman varallisuutensa kasinoihin. Entistä tärkeämpää on opettaa lapsille – tulevalle sukupolvelle, rahan arvoa ja sen käyttöä, säästäväisyyttä, jotta he välttyvät nykyisen aikuissukupolven virheiltä. Ehkä tuleva sukupolvi oppii käyttämään rahaa järkevästi, osa kuitenkin varmasti toistaa jo tehtyjä virheitä. Oppiakseen he kuitenkin tarvitsevat nykyistä sukupolvea, vanhempiaan, sekä isovanhempiaan, jotka jakavat taloudellista viisauttaan mahdollistaen tuleville aikuisille hyvän elämän.

Comments are closed.